Veeti Sakarin kastekakku

Serkkuni pyöräytti sulosen poikavauvan kuukaus sitte ja mä sain kunnian tehdä kastetilaisuuteen täytekakun.
Lisään lopulliset kuvat, eli kakku kaikilla koristeilla, kunhan ne saan.

Lisäys, nyt sain kuvia...


Hienosti kuvattu, kiitos Veetin äidille.
Kehto ja laatat ei ihan niissä kohissa ole johon ne suunnittelin, mutta kauniistihan ne tuossakin seisoo.
Koristeet otettiin pois, ennen kun pappi korkkas kakun. Veetin äiti halusi säilyttää koristeet ja eihän niistä papeista koskaan tiedä. Kjeh, Kjeh.


Sivulta... näyttää siltä, että helma olis aavistuksen reissussa rähjääntyny.


Ja piparitkin niin kauniisti esillä. Kiitos vielä näistä kuvista.


Vaahtokarkkimassalla kuorrutettu ja marsipaani kukkasin koristeltu täytekakku.


Ilmakuva ilman lopullisia koristeita.


Kukkia.


Etuala kuva.
Täytteenä valkosuklaamousse ja vaahtokarkkipinnan alla kerros kermavaahtoa.

Matkaan kakun kanssa pakkasin vielä pikkuleipiä.


Jalkapohjapipareita. Murotaikina ja paistetun piparin päälle pursotin Veeti + koukerot. En ollu kuivuneen sokeripursotuksen väriin oikeen tyytyväinen, joten maalasin ne vielä viime tingassa helmiäismaalilla. Valmiit piparit höystin vielä marsipaanikukkasella.


Vielä kuva jonka otin ennen maalausta.

Lisää kukkia

Vähän lisää ja eri värisiä.


Tulevaa Hello Kitty kakkua varten.


Toista Hello Kittyä varten (ihan meijän firman värisiä).


Sitte viimenen kukka... aito ja alkuperänen PV suitsa.
Mittasuhteet ei ihan hanskassa kun tuli tämän tilaus hiukka viime tingassa.

Voi taivahan vallat ! Näättekste mun laskurin...

Kiitos sukulaiset, ystävät, tuttavat ja kaverit, kanssasisaret sekä tuntemattomat.
Kaikille siis kiitos visiiteistä ja tervetuloa uudestaan.

Terkuin Rouva V

Koristeita

Sunnuntaina serkkuni esikoinen, kastetaan ja nimetään. Lupasin toimittaa kaffetilaisuuten kakun ja pikkuleipiä. Jäkimmäisiä en voi viel näyttää laisinkaan, kun nimi pitää pysyä salassa ja ne jalkapiparit on tietty niitä nimiä täynnä.

Kehtoa ja vauvaa voidaan vähän vilkuilla. 

Englannista tilattu sokeri-valmistaikina toimi täs hommas ääreis hienosti. Kehto ja pohjalaatta siitä sokerimassasta ja loput marsipaanista.


Lähikuvaa tummista ruusuista.


Koriste ylhäältäpäin.


Kehto vielä rakennusvaiheessa.


Kukkiakin voi jo vähän esitellä.

Tässä ekaa sorttia. Laiton kuvan ottamisen jälkeen viel kohtuu reippaasti  kimaleita (tapana kun on).


Samaten ruusuihin, kimalletta... näyttääki sit joltain.


Nämä sain just äskön valmiiks, eli huomenna nähdään tuleeko myös nämä kimaltamaan ristiäisissä.


Lisäks tein viel näit sokeripalajuttuja.
Näin joskus jonkun blogissa moisia ja ihmettelin suunnattomasti, et kuka haluaa syödä koristeltuja sokerinpaloja... Mut sit mä sen hokasin, niitähän voi tiputtaa sinne kaffen joukkoon. En sitte tullu ajatelleeks kun juon itte kahvini mustana.
Hieno idea ja sopii just ristiäisiin.

Vauvatehdas

Viime viikonloppuna päätin taas toteuttaa itseäni... Tuosta vaan töräytän parit vauvat ja sit olis noita ristiäiskoristeita kivasti jemmassa laatikon pohjalla.
Mallia kävin vaklaamas vähä joka suunnalla ja parhaimmat löyty ehdottomasti täältä (kannattaa käydä kurkkaamassa).
Luonnollisesti vauvoista tulee just sen näkösiä, minkä niistä tekee... Se mitä haluais tehdä, taitaaki olla sit eri juttu. Camillella tuo silmän-käden-aivojen yhteistyö näyttää olevan ihan kivasti hanskassa.
Lisäys: KRE (fixumpi jälkikasvun edustaja meidän äidistä) ilmoitti, ettei nuo Camillen vauvat mistään marsipaanista ole... Aivan sama hienoja silti olkoon sitte tehty mistä vaan.


Nä on ny kuiteski mun vauvoja tai siis päitä.
Koitin kerran aikasemmin tehdä muistaakseni just pikkuvauvan päätä. Muutaman tunnin piipertelyn ja kiroomisen jälkeen, takaraivon ollessa metrin mittanen... nakkasin marsipaanipallon seinään ja päätin, että meitin vauvat tehdään perinteisellä tavalla tuol makkarin puolella.
Pieni tauko teki siis poikaa ja nyt sain näistä, varsinki takaraivoista ihan riittävän hyviä (mulle, en tiedä muille).
Jep, jep.


Päille sain aikaseks viel rungotki. Eli vauvat liitosta vaille valmiit.

Sen verta kokemuksesta nyt viisaanpana tiedän, että vauvoja kannattaa tehä silleen liukuhihna tekniikalla. Monta siis peräkkäin, aina niist joku on käyttökelponen.
Ja nythän puhutaan sitte marsipaani-vauvoista.

HAHAA... Mä sain tällasen tunnustuksen.
Kiitos kovasti Kattimatikaisen Katille

 

Säännöt:

1. You have to nominate 5 blogs,
which havent has awards before.

2. Each of the blogs must have a purpose!

3. The nominated blogs must make a link back to this page!

4. The logo from the award must be put on their blog and it must link back to this blog.

Surffauskierroksen tuloksena tämä lähtee

1. Virpille

2. Piipalle

3. Nohannalle

4. Merewenille

5. Höntälle

Tunnustuksen olisin kyl antanut aika monelle muullekkin,
mut kun noi säännöt on niin tiukat.
Edellämainitut kuitenkin ottakoot vastaan tämän minulta, olette kaikki sen ansainneet.

Pikkutäytskäri

Ja paljon Onnea Markolle myös täytekakun muodossa.
Edellisen voileipäkakun kaveriksi laitan matkaan tuollasen pikkukakun.

Mulle sana pieni on aika vieras, enkä ees omista minkäänlaista pikkuvuokaa.
Kaapista löyty kuiteski kohtuupieni leipävuoka ja kokeilin täl kertaa sit sitä.
Suklaakakkua toivottiin ja tästä kakusta sitä sitte löytyyki.

Suklaisen neljän munan pohjan täytteenä on suklaamousse. Pinta, reunoja myöten on kuorrutettu suklaalla ja reunoille pursotin "kevennykseksi" flora vispiä. Koristeina marsipaaniruusuja.
Uskoakseni hyvää tai siis tosi hyvää, koska suklaata löytyy...

Kalakakku

Paljon onnea Markolle !!!
Tällanen voileipäkakku lähtee uuteen kotiin tänään.

Täytteenä savukala-kermaviilitahnaa sekä munavoita. Pinnalla sulatejuustoa, munia sekä katkarapuja.

Piian ja Jannen tarina-kakku

Piian ja Jannen yhteistä räiskyvää taivalta on katseltu jo kymmenen vuoden ajan...
Tämä kakku kertoo siitä.
Onnea molemmille tasapuolisesti ja kiitos vielä, että sain tehdä tämän kakun.


Tarina menee osapuilleen näin, ainaski tän kakun osalta: Elämä on pelkkää ruusuilla tanssimista ja aina se aurinko jossain vaiheessa paistaa sinne risukasaankin päin. Nyrkkeilyhanska kuvastakoon liiton räiskyvämpää osaa ja Tyynedoggi pilvellä rakkauden ikuista kestävyyttä ja elämän jatkuvuutta.


Tässä viistoa sivuprofiilia.


Kakun reunalta löytyi pariskunnan nykyiset keltaiset tanskandogit Saimi ja Kaapo.


Sekä kaksi orkideaa, jotka kuvastavat Piian tyttäriä Katjaa ja Katria.
Tässä yksi, en sitte saanu molempia samaan lähikuvaan kun olivat eri puolilla kakkua...


Lähikuvaa Tyynestä pilvellä. KRE ( Kohta Rouva E, siis se siskoni) maalasi tuon kuvan. Hänellä tuo piirustustaito on hallinnassa paremmin ja käytän tilannetta raa'asti hyväksi, isosiskon oikeudella.
Tähän väliin kerrottakoon, että edesmennyt Tyyne oli meidän Petrin äiti.


Nyrkkeilyhanska, Piia, Janne ja ruusu. Jannea tuosta en tunnista (johtuu varmaan tost ruusust), mut Piia (sori, ei ol tarkotus loukata suo ... kattelet tätä kuiteski) on kyl melko näkönen.


Lopuksi viellä sankarit tanssimassa ruusujen päällä, auringon paistaessa risukasaan.

Koristeet ja kuorrutus marsipaania, paitsi pilven pinta vaahtismassaa. Pilven reunat pursotettu flora vispillä.
Perus 7 munan kakkupohjani + 1 munan pilvikakkupohja.
Ison kakun välissä sitruunamoussea ja pikkukakun täytin pähkinäsuklaalevitteestä tehdyllä moussella.

Kohtuu hyvän makusta ja leikkaantu kauniisti. Hiukan isommassa kakussa ois voinu olla makeutta enämpi.

Kysely teille, jolla on tietoa tai mielipidettä...

... paljonko juhlaväki syö?
Voileipäkakkua, jos pöydässä on molemmat eli liha ja kalakakku?
Täytekakkua, sopivalla täytteellä. Eli hyvää muttei liian makeaa ja raskasta?

Toisinsanoen mulla on tapana tehdä voileipäkakku kahen vuokaleivän kokoseks. Oletin sen omien kokemusten mukaan riittävän n.20:lle henkilölle (siis tää yks kakku, olkoon sitte liha tai kala).
Olenks mä ihan kuutamolla, vai meitin tuttavapiiri "runsasvetosia" ? Koska leipomot myyvät saman kakun 40-46:lle hengelle.

Ja täytekakku esimerkki vois olla vaikkapa 5 munan pohja (pyöreä, halkaisia koristeineen n.30 cm ja korkeutta n.10 cm). Tuon kokonen kakku riittää omissa juhlissa taas n. 20:lle. Leipomot tarjoaa saman kokoluokan kakkua 30-35:lle hengelle.

Meillä on pöydässä tarjolla myös paljon muuta eli ei pelkkää voileipäkakkua ja makeaa täytekakkua. Kuiteski ton verran mun laskujen mukaan meillä menee.

Jos siis joku tietää oikeampia määriä tai on pirun hyvä arvaamaan paljonko jengi syö... niin pliis kertokaa mulle.



Etukäteen Kiittelee ja Kyselee Rouva V