sunnuntai 27. huhtikuuta 2008

Muumikakku Alexandralle


Tämän viikonlopun viiminen rutistus, eli yhdestoista kakku meni Alexandran 3-vuotis syntymäpäivä kahvipöytään.
Alexandran isä tilasi Nalle Puh-kakun. Synttärisankarin äiti kuitenkin vaihtoi teeman Muumiksi, koska Nalle Puh on pääasiassa isän suosikki, eikä Alexandran...


Ainut selkeä toive oli suklainen pinta, muuten vapaat kädet... jes, jes ja hommiin.


Perus 8 munan kakkupohja ja täytteenä suklaamousse. Suklaakuorrutteen asentamisen jälkeen laitoin kakun raakileen hetkeksi pakkaseen jähtymään (ja otin puolen tunnin torkut). Sitten reunoille koripursotus vaniljakreemillä höystetyllä kermavaahdolla. Suklaakuorrutteen ja kermavaahdon sauman peitoksi asetin sokericreme ruusuja.


Sitten päästiin poppaskonstikohtaan... KRE:n tekemä NiiskuNeiti kivellä oli todella painava ja olis uponnu kuorrutteen ja varmaan koko kakun läpi ilman tuentaa. Tukikepeiksi tökkäsin neljä puista varrastikun pätkää. Tämän olis pitäny riittää jollei koristeessa olis käytetty tätä "kuivumatonta" marsipaania (Sallisen marsipaanin ja nimenomaan valkosen kuivumisaika on todella pitkä). Laatikon pohjalta löytyi kuiteski Veetin kastekakusta ylijääny laatta jonka laiton tukikeppien päälle. Siinä kivelle ja NiiskuNeidille turvallinen alusta.

   
Koriste kakun päällä turvallisesti. Edestä, sivulta ja takaa (viimisen kuvan alla on kyl mun keittiön pöytä).
Marsipaania koko neiti kivineen ja lintuineen.


Pinnalle pitää tietysti saada sankarin nimi... Alexandra, ei sitte mahtunu koristeeseen. Suklaakuorrutteen päälle vapaalla kädellä, ei onnustu, liian pitkä... Kirjaimet kukkasiin, käy. Hiukan hailukasti näkyy, mut siinä ne kirjaimet on, kultamaalilla maalattuna ja ruskeilla varjostuksilla. Kaikki (vaivaset) yhdeksän kirjainta, oikeessa järjestyksessä (toivottavasti).


Kolme ampiaista pääsi ruusujen terälehdille. Ampparit marsipaanista ja siiviksi laiton liivatelehden palat.
Ruusuja oli aivan ihana tehdä ja teen varmasti lisää... Nämä ruusut tupperin pursotinsetin "ruusutyllalla", kun en muutakaan omista (tai siis omistan, maksanu olen, mut tylla on vielä matkalla Englannista Suomenmaahan jo kolmatta viikkoa).

Siinä kuvia kerrakseen. Lämpimät onnittelut vielä Alexandralle ja koko perheelle.
Tätä kakkua oli aivan ihana tehdä ja kuvia on näin paljon, koska KRE jätti kameransa mulle lainaksi... Toi mun mopo huilaa sen ajan kun räpsyttelen paremmalla kameralla.

Koitan saada jonkunnäkösen reseptiarkiston aikaseks (taas, luvannu olenki jo muutaman kerran)

Meidän joukkueen bileviikonloppu!


Sukulaisten / tuttavien / ystävien / naapureiden, noh periaatteessa kaikkien kahvitus oli eilen...


Antton täyskymppi (vähä ali), Aline 7 (vähä yli) ja Aake nimpparisankari (melkeen) ja mää tääl kameran takana paljon (muutaman päivän pääst)... Voi taivas mikä paita tol Aakel o pääl (kummitäti toi kerran tuliaisia ruattinmaalta)


Tässä sankareiden kakut.

                    
Anttonin liekit oli hiukka kovat, Alinen kakku leikkaantu huomattavasti kauniimmin ja Aake sai myös kakkunsa korkattua kunnialla.

Tarjolla näissä kinkereissä oli: voileipäkakkuja, täytekakkuja, donitseja, pikkupzzoja, simaa, kafetta.
Tähän viikonloppuun tärppäs viel kolme kakkua, jotka lähti maailmalle tai viiminen lähtee huomen...
No hengis ollaan, vatta täynnä, niska kipiä ja mä sain synttärilahjaks grillin.



Pikkuorava


Äitin pikku-Antton 10 vuotta (virallisesti 3.5). Kahvitus eilen...

Taivas lyö tulta on se biisi mikä meillä soi alvariinsa. Molempien poikien lemppari ja just Pikkuorava versiona.


Pure Käpyä - 10 kakku.
Ja toi käpy... KRE sen teki, kos mun kävyt muistutti enämpi pääsiäismunia. Voinkin nyt kokemuksesta kertoa, että jos vauvan pää marsipaanista on vaikee, ni käpy ompi vaikeempi.


Tuollasella työkalulla, KRE paineli Pikkuoravan kitaroineen ruskeen marsipaanilevyn päälle.


Tomu ja pastaväreillä väriä pintaan.


7 munan peruspohja, metsämarjamoussetäytteellä. Pinnalle kerros voikreemiä. Reunalle laiton marsipaanin tuolla lailla.


Pintaan Pikkuorava levy ja reunoille tulet.


Tää oli tällanen todellinen yhteistyöhanke mun ja KRE:n kanssa. Molemmat sotkeutus toistensa hommiin koko ajan. No kumpikaan kun ei vetäny herneitä nenään ja lopputulos oli näinki toimiva, ni ehkä teemme joskus lisää porukkakakkuja.

Hello Kitty - numero kolme


Suku ja tuttava kahvitus hoideltiin Alinenkin kohdalla tänään (tai siis eilen jos tarkkoja ollaan).


Kuuden munan pohja täytetty vaniljamoussella. Pintakuorrutus vaahtismassaa, kissa ja kukat marsipaania.


Huomatkaa kisun siivet... liivatelehdistä leikattu.
Kitty maalattu kauttaaltaan helmiäismaalilla, harmi kun kuvassa ei kimallus näy.

Turtleskakku


Meitin Aaken melkeen viralliset nimpparit on 8.5 (Åken päivä ja joskus kauan, kauan sitten sen seurana tai tilalla on ollu myös Aake).

Aake ilmotti haluavansa Turtnes tai siis les kakun.
KRE:n kanssa hihat heilumaan ja aika kiva kokonaisuus saatiin aikaseks.


Teini-ikänen mutantti ninja kilpikonna kakku.
Mä toteutin kakun sisälmykset ja KRE käytännössä kaiken muun.
6 munan pohja täytetty suklaamoussella. Pinta marsipaania ja kermaa.


Asfaltoinnin vaihekuva.
Tummanharmaaksi värjätyn marsipaanilevyn päälle KRE kauli sokeria.
Toimiva idea.


Kaistaviivat ja viemäriaukko.


Michelangelo, rotta, banaaninkuori ja orava, jolle on käyny niin, kuin niille tuppaa käymään tuolla maantiellä (minä itse äitinä halusin, suorastaan vaadin saada raukkaparan kakun päälle. Lapset luuli orkkua sisiliskoksi).


Hiukka takaviistoa vielä.

Tästä kakusta tykättiin.





Rouva Veen syntymäpäiväcake



Virallinen päivä on vast ens tiistaina, mut juhlittiin kaikkia meitä neljää kerralla. Asutaan sen verran mettässä, ettei vois kuvitellakkaan vieraiden juoksevan tääl muutaman viikon välein...

Tässä siis superhypertriplasuklaakakku. Onnea Minä.


Oisko ollu neljän munan suklaakakkupohja jonka täytin suklaamoussella. Moussen päälle ripottelin vielä n. puolen sentin kerroksen valkosuklaarouhetta (joka väliin).
Pinta ensin kauttaaltaan suklaakuorrutteella, reunakoripursotusharjotus kaakaolla höystettyä kermavaahtoa.


Ja pinnalle muutama suklaamarsipaanikukkanen (kukat oliki jo ennakkoon tääl näytillä).

Jos en ole ennen maininnu, ni mä pidän suklaasta.

Tein muute yhen havainnon kun olen seikkaillu vaklauslistan blogeissa... Valtavan monella kanssasisarella on ollu synttärit täs iha lähiaikoina. Onnea siis meille kaikille.

Ritariässäkakku



Tai Kitkakkuhan tää taitaa paremminki olla.
Tämä kakku matkasi yhden Sami-pojan 35-v. juhliin.


8 munan pohja, täytetty vaniljamoussella, pinta pastaväreillä maalattu marsipaani joka on sokericreme ruusuilla ympyröity, reunapursotus kermavaahdolla.


Muutama vaihekuva maalauksesta. Ensin hahmotelmaa elintarviketussilla.


Sitte vaaleita värejä...


Ja loput autosta. Tää on muute sitte se uus Kit, Ritariässä kakkosesta. Mun ymmärtääkseni ensilta pitäis olla jo tänä vuonna.


Seitsemän tunnin jälkeen...
Ehkä tahti nopeutuu, ku reenaa vaan.


Ruusut viel tsuumattuna.

Että oli kiva kakku tehdä, auto ja ruusut ja kaikki...


Karaoke / Rubiinihääpäiväkakku



Tällanen kymmenen hengen pikkukakku lähti maailmalle tänään. Aiheena karaokeillan tahdittama 40-vuotis hääpäivä.


Kirjan mallinen pikkukakku kooltaan 19 x 25cm.


Hilkka ja Timo, onnea heille pitkän yhteiselon johdosta... mut siinähän lukee Himo sydän Tilkka, voi ei.

Perus kakkupohja, yksi väli ja sen täytin metsämarjamoussella. Pinta marsipaania, marsipaaniruusuin ja rubiinit leipurinsokerista. Kirjotukset pastaväreillä.

lauantai 26. huhtikuuta 2008

Voileipäkakkuja



Tämän kevään synttäritarjoilun suolaista osaa edusti perinteisesti kala sekä lihavoileipäkakut.
Koristelluista kakuista kokonaisena ei sitte kukaan huomannu räpsästä kuvaa...


Eli hiukka jo räävittyjä voileipäkakkuja.


Lapsityövoimaa kannattaa käyttää aina kun vaan on mahdollista. Tässä Aline täyttää lihakakkua.


Lihakakku vailla hörhötyksiä.


Taas lapstyötä... Antton auttamassa kalakakun koristelussa.


No onhan tässä kuva koristelluista kakuista, harmi vaan kun on noi kuvut voikkarien päällä...
Joka tapauksessa 4 melkosuurta suolapalaa, eli yks kakku muodostui kahesta vuokaleivästä ja kerroksia 5 (täytevälejä 4). Kaks lihaa ja kaks kalaa.


Sitte mää kans ku muutki... Eli ruusuja koitin pursottaa. Mömmön nimi olkoon nyt vaikka maustevoi ja se sisälsi sattumanvaraset määrät voita, majoneesia, paprikamaustetta, grillimaustetta ja valkosipulia. Himohyvää ja noin sadannes ruusu alko muistuttaa jonnin verran sellasta kukkaa, jonka kakun päälle saatoin laittaa.
Tilasin kyllä Englannista oikeen ruusutyllan, mut se ei sitte ehtiny saapumaan ajoissa. Jouduin turvautumaan muovikippoihmemaan, eli tupperin pursotinsettiin ja olin äärimmäisen yllättynyt kohtuuhienosta jäljestä. Harvinaisen kivaa hommaa jos niskahartia jäykkyyttä ei lasketa (mun pää ei siis käänny enää laisinkaan vasemmalle). Pursotusruusuja tulee siis olemaan tulevaisuudessa varmasti lähes joka kakussa.

Laitan voileipäkakkujen reseptejä näytille, kunhan ehdin/jaksan...

maanantai 21. huhtikuuta 2008

Aikataulussa ollaan...



Eli hommat on tällä hetkellä hanskassa. Keittiö puunattu ja akkunat pesty. Krääsäkaappi siivottu ja sima käymässä. Loput ois viel vähä vaihees, mut Luojan onni anoppi tulee keskiviikkona jeesaamaan. Viikonloppu lähenee uhkaavasti ja kyllä se kiire sieltä pöllähtää jossain välissä pelikentälle.

Sima

Ja taas tapojen mukaan tuollanen riittävä määrä.
Fariinipussin kyljessä olevan ohjeen mukaan oon vuoskaudet (no en mä nii kauhian vanha ol) tehny ja hyvää on.
Kiinteyttää tuota vyötärönseutua kivasti varsinki munkkien kera.

Meillä startataan tuo vappu käyntiin aina edeltävänä viikonloppuna, eli vappusima kannattaa laittaa käymään vasta ens viikonloppuna. Tämä mun satsi tulee ihan toisiin bileisiin.

sunnuntai 20. huhtikuuta 2008

Mirjami sai vauvoja !!!



Muutenkin piukkaan puukatun viikonlopun kunniaksi Mirjamikin päätti lauantaina synnyttää. Nämä on hälle jo viidennet pennut, mut silti hän vaati kätilön (joka on vain ja ainoastaan minä) pelipaikalle, niin kuin aina. Synnytys kestää joskus useitakin päiviä ja Mirjamin mielestä mun tarttis pitää hänt sen aikaa tassusta kiinni ja pyyhkii ottalta hikeä... Täl kertaa hommia oli kuiteski niin paljon, etten joutanu soffalla isuskelemaan, joten otin Mirjamin koreineen hommiin. Kannoin siis synnytyskoppaa toisessa ja ikkunanpesuämpäriä toisessa kädessä. Välissä piipersin marsipaanikukkia ja kävin vaklailemassa toisten blogeja... Päivä siinä meni touhutessa ja eilen ehtoolla kuuden aikoihin hän sai tuupattua ensmäsen penikan ulos.


Kaks pentua ehti syntymään ennen kuin lähdin töihin. Junnu toimi sen jälkeen lasten kanssa kätilöinä ja saivatkin vielä yhden aikaseks. Se ei kuitenkaan ollu elinkelponen, joten suruakin tähän tarinaan pakosti tuli. Kaksi terhakkaa vauvaa kuitenkin aloitti uuden elämän.

 
Vielä muutama pikakuva minkä äsken räpsäsin.

Niin kuin varmaan huomaatte, ni Mirjamilla ei ole laisinkaan häntää ja täl kertaa hän periytti tämän toiselle eloonjääneelle pennulle (pitkästä aikaa). Hännättömille kissoille on ollu aina kova kysyntä, joskin muillekkin on aina hyvä koti löytynyt. Hännättömissä on muutama hyvä puoli tai ainaski Mirjamilla, eli saa yleensä vain 1-3 pentua ja sitte nää mun omat vitsit, eli allergisoi vähemmän (hännän verran) ja taloudellinen, eli ulko-oven voi sulkea kissan perässä nopiammin.
Laittelen lisäkuvia kunhan nuo penikat hiukan söötistyvät (nyt muistuttavat lähinnä rottia).

Kukkatehtailua



Ens viikonlopun kakkuihin tein hiukan esivalmisteluja.


Mulla ampuu aina kaik vähä yli, eli täs ois kahteen kakkuun kukkia. En vaan osaa lopettaa, aina tulee mieleen jotain mitä vois tehdä hiukka toisin... Joka tapauksessa uskoisin näistä osan jäävän varastoon pahan päivän varalle, muuten täytyy tehdä alle ihan jumalattoman kokonen kakku.
Kukat on pääasiassa marsipaania. Osaan valkosista kukista laiton marsipaanin joukkoon sokerimassaa, joka kuivahtaa nopeammin. Joihinkin horsmiin ehdin jo tuputtelemaan kimalteita. Uskoakseni loputkin kimaltaa kohta. Nämä menee siis ens viikonlopun kakkuihin.